Tekijä: senso-r-@dmin-323258

Toteutimme Työterveyslaitoksen kehittämän työhyvinvointitutkimuksen ICT-alalla toimivassa Thinking Portfolio Oy:ssä. Kyselyyn vastasi lähes kaikki yrityksen työntekijät ja kysymyksissä oli kartoitettu mm. toimialalle tyypillisen etätyömallin onnistumista.

Kolpeneen kuntayhtymässä toteutettiin jo toisen kerran Sensorin toimesta Työterveyslaitoksen kehittämä Parempi Työyhteisö (ParTy)® -työhyvinvointikysely. Kyselyn tulokset antoivat hyvin tietoa mm. Korona-ajan vaikutuksista henkilöstön hyvinvointiin ja eri yksiköiden toimivuuteen.

Jo neljännen kerran Suomen riistakeskuksessa toteutettu ParTy-kyselyssä käsiteltiin uutena asiana asiantuntijaorganisaation etätyöhön liittyviä osa-alueita. Kyselyn tulokset ovat parantuneet lähes kaikilla osa-alueilla vuodesta 2017 lähtien ja etätyön tekemiseen oltiin pääosin tyytyväisiä.

Korona-aikaan ja etätyöhön liittyvät kysymykset otettiin mukaan Inarin kunnassa jo toisen kerran toteutettuun Parempi Työyhteisö (ParTy)® -työhyvinvointikyselyyn. Kyselyyn otettiin myös mukaan kolme eri avokommenttimahdollisuutta, jotta numerotulosten ohella saatiin tarkempaa tietoa yhteistyön toimimisesta ja henkilöstön hyvinvoinnista.

Sensor on ostanut oikeudet kaikkiin Työterveyslaitoksen lisäkysymyksiin, jotka kartoittavat työhyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta organisaatioissa. Työterveyslaitoksen kehittämässä Parempi Työyhteisö (ParTy®)-kyselyssä on perusmuodossaan 43 kysymystä, joista 2 on niin sanottua avokysymystä. Työterveyslaitos kehittää ParTy®-kyselyä jatkuvasti erilaisten lisäteemoihin liittyvien kysymysten pohjalta. Vuonna 2021 valittavien teemakysymysten aihe-alueet ovat (suluissa teemakysymysten lukumäärä):
– työyhteisötaidot (7)
– muutosten hallinta (4)
– motivaatio ja sitoutuminen (6)
– poikkeusolot (7)
– työturvallisuus (18)
– työhön liittyvät eri kuormitustekijät; työaika ja resurssit (5), työn vaativuus (4), työn hallinta (6), sosiaaliset suhteet(5), muutokset, epävarmuus (4)
– kiusaaminen (6)
– epäasiallinen kohtelu (10)
– henkilöstön tasapuolinen kohtelu (7)

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:ssä ja KSL-opintokeskuksessa toteutettiin Parempi Työyhteisö (ParTy)® -työhyvinvointikysely. Kyselyssä kartoitettiin myös Korona-ajan aiheuttamia työntekemisen muutoksia poikkeusolot-lisäteeman avulla.

Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:ssä valittiin työhyvinvointikyselyksi Työterveyslaitoksen Parempi Työyhteisö (ParTy)® -kysely. Kyselyyn valittiin lisäksi työyhteisön toimivuutta ja epäasiallista käytöstä mittaavat lisäteemat.

Etätyön tekemisestä on tulossa uusi normaali tapa tehdä töitä ja sulauttaa yksityinen ja työelämä luontevaksi osaksi toisiaan. Arjessa koettu hyvinvointi ja työhyvinvointi vaikuttavat toisiinsa sekä hyvässä että pahassa. Etätyön hyvinä puolina on pidettu muun muassa kustannussäästöjä euroissa ja ajassa, vapautta ja joustavuutta, itseohjautuvuuden ja vastuuntunnon lisääntymistä. Huonoina puolina voidaan pitää epäilystä laiskottelusta, sosiaalisten kontaktien puutetta ja ristiriitaisia ohjeita.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan koronakeväänä aiempaa enemmän etätyötä tehneet kertoivat muita useammin oppineensa parempia työtapoja. Etätyö oli myös yhteydessä kasvaneeseen työn imuun eli myönteiseen tunne- ja motivaatiotilaan työssä. Toisaalta aiempaa enemmän etätyötä tehneet myös kokivat työssä tylsistymistä aiempaa useammin. Etätyössä voi myös ilmetä tyypillisiä aivotyön kuormitustekijöitä, kuten huomion jatkuvaa siirtämistä tehtävästä toiseen ja ristiriitaisten ohjeiden varassa toimimista. Onnistuneen etätyöratkaisun tulisikin perustuu työntekijän, esimiehen ja työnantajan väliseen luottamukseen, yhteiseen suunnitteluun ja sopimiseen sekä työntekijän itseohjautuvuuteen.

Työterveyslaitoksen vinkit etätyön tekemiseksi: Vinkkejä etätyön tekemisen tueksi

Alavieskan varhaiskasvatuspalveluissa toteutettiin Työterveyslaitoksen Parempi Työyhteisö (ParTy)® -työhyvinvointikyselyn viime kuussa. Kyselyyn otettiin mukaan organisaation omia kysymyksiä sekä kaksi Työterveyslaitoksen laatimaa teemakysymys patteria.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, Tuomo Alasoinin mukaan Koronan vaikutukset ovat eriyttäneet suomalaista työelämää. Erityisesti terveydenhoidossa, palvelusektorilla ja teollisuudessa Koronapandemian vaikutukset ovat olleet muita suuremmat. Terveydenhuollossa ja palvelusektorilla vaikutukset ovat olleet äkillisiä ja nopeita kun taas teollisuudessa vaikutukset tulevat näkymään vasta pitemmällä aikavälillä. Alasoinin mukaan, toiset alat ja niillä työskentelevät tarvitsevat nopeita toimia tuekseen. Toisten tueksi taas tarvitaan pitkäjänteisempiä strategisen tason keinoja. Henkilöstölle kohdennetun kyselyn avulla on hyvä lähteä kartoittamaan vaikutuksia yritystasolla.

Lue koko Työterveyslaitoksen artikkeli täältä: Korona halkoo työelämää